
Rooman Viholliset Ja Liittolaiset: Muinainen Egypti, Hannibal, Foinikialaiset, Gootit, Etruskit, Alarik, Germaanit, Catuvellaunit, Hunnit
Paperback
Currently unavailable to order
ISBN10: 1231979992
ISBN13: 9781231979990
Publisher: Books Llc Wiki Series
Pages: 44
Weight: 0.21
Height: 0.09 Width: 7.44 Depth: 9.69
Language: Finnish
ISBN13: 9781231979990
Publisher: Books Llc Wiki Series
Pages: 44
Weight: 0.21
Height: 0.09 Width: 7.44 Depth: 9.69
Language: Finnish
Lahde: Wikipedia. Sivut: 43. Luvuissa: Muinainen Egypti, Hannibal, Foinikialaiset, Gootit, Etruskit, Alarik, Germaanit, Catuvellaunit, Hunnit, Vandaalit, Ikeenit, Gallian keisarikunta, Keltiberit, Arminius, Frankit, Jazygit, Pontos, Palmyran valtakunta, Gepidit, Boudicca, Gallialaiset, Hamilkar Barka, Helvetialaiset, Sveebit, Visigootit, Markomannit, Illyrialaiset, Fryygia, Bataavit, Decebalus, Heedut, Prasutagus, Ksanthippos, Alaanit, Boijit, Viriatus, Khattit, Blemmyit, Arvernit, Saalilaiset frankit, Juthungit, Allobrogit, Keruskit, Odovakar, Ostrogoottien valtakunta, Jugurtha, Alemannit, Teutonit, Hanno Suuri, Semnonit, Kimbrit, Belgit, Numidia, Sarmaatit, Hasdrubal Barka, Liguurit, Brennus, Hasdrubal Gisco, Thusnelda, Venetit, Kvadit, Biturigit, Giskalan Johannes, Piktonit, Karnuutit, Senonit, Eleazar ben Simon, Sekveenit, Brukterit, Simon Bar Giora, Bellovakit, Hannibal Rhodoslainen, Nervit, Menapit. Ote: Muinainen Egypti eli Faaraoiden Egypti oli Pohjois-Afrikassa suunnilleen vuosina 3150 - 30 eaa. kukoistanut historiallinen sivilisaatio ja korkeakulttuuri. Suurimman osan sen historiaa muinaista Egyptia hallitsivat kuninkaat eli faaraot. Egypti oli yksi maailman varhaisimmista korkeakulttuureista. Sita tutkivaa tieteenalaa kutsutaan egyptologiaksi. Niilin laakson ilmakuva. Muinaisen Egyptin karttaAsutus oli keskittynyt paaasiassa Niilin varteen ja sen enimmillaan muutaman kilometrin levyisille hedelmallisille rannoille. Maan elinkeinoelama oli riippuvainen Niilin vuosittaisista tulvista, jotka levittivat maalle hedelmallista, mustaa lietetta. Tama mahdollisti maanviljelyn. Egyptin sivistys perustui Niilin tulvaliejulla kasvatettuun viljaan. Hedelmallinen joen kastelema maa tuotti kaksi-kolme satoa vuodessa. Suuri sato mahdollisti suuret vaestomaarat ja kaupungit. Muinaiset egyptilaiset kutsuivat omaa maataan nimella kemet, eli musta maa. Asumattoman autiomaan nimi oli deshret, eli punainen maa. Nykyinen nimi Egypti juontuu egyptinkielisesta lauseesta h...